Koulujen turvallisuus ei tarkoita enää pelkästään poistumisharjoituksia, paloturvallisuutta tai yksittäisiin häiriötilanteisiin varautumista.
Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja samalla myös koulujen henkilöstön kohtaamat tilanteet ja mahdolliset uhkakuvat ovat monimuotoistuneet.
Aggressiivinen käyttäytyminen, fyysiset väkivaltatilanteet, teräaseet, ampuma-aseuhat, sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen ja uhkailu sekä aivan uudenlaisena ilmiönä drooniuhat ovat asioita, jotka turvallisuussuunnittelussa on tänä päivänä syytä ainakin tunnistaa.
Kaikkien uhkien todennäköisyys ei tietenkään ole samanlainen. Turvallisuustyössä täytyykin osata erottaa toisistaan todennäköisyys ja seuraukset.
Jotkin tilanteet ovat suhteellisen yleisiä mutta seurauksiltaan lievempiä. Toiset ovat erittäin epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan seurauksiltaan niin vakavia, että myös niihin on perusteltua varautua.
Turvallisuus alkaa ennen uhkatilannetta
Safety Groupin koulutuksissa yksi tärkeimmistä lähtökohdista on ennakointi.
Paras uhkatilanne ei ole se, jonka onnistumme ratkaisemaan fyysisesti. Paras tilanne on se, jonka kehittymisen tunnistamme riittävän aikaisin ja pystymme estämään sen muuttumisen väkivaltaiseksi.
Tilannetietoisuus on tässä keskeisessä asemassa. Mitä ympäristössä tapahtuu? Muuttuuko henkilön käyttäytyminen? Mitä hänen kehonkielensä kertoo? Onko tilanteessa jotain normaalista poikkeavaa? Missä ovat poistumisreitit? Mistä saamme apua? Mitä teen, jos tilanne muuttuu seuraavien sekuntien aikana? Kun henkilöstö oppii havainnoimaan ympäristöään ja tunnistamaan uhkatilanteiden kehittymistä, sillä on enemmän aikaa ja enemmän vaihtoehtoja toimia.
Mitä tapahtuu, kun ihminen pelästyy?
Turvallisuuskoulutuksessa ei riitä, että kerromme ihmiselle, mitä hänen pitäisi tehdä. Meidän täytyy myös ymmärtää, miten ihminen todellisuudessa toimii voimakkaan stressin ja pelon alla. Äkillinen uhkatilanne voi vaikuttaa havainnointiin, päätöksentekoon, muistiin, motoriikkaan ja kykyymme käsitellä informaatiota.
Tämän vuoksi Safety Groupin koulutuksissa stressinhallinta ja ihmisen käyttäytyminen paineen alla ovat tärkeässä roolissa.
Mitä paremmin ymmärrämme omaa stressireaktiotamme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on säilyttää toimintakykymme ja tehdä tilanteeseen nähden järkeviä päätöksiä. Samasta syystä toimintamallien pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia.
Kriisitilanteessa kukaan ei tarvitse muistettavakseen 20 kohdan listaa. Tarvitsemme muutaman selkeän periaatteen, joita pystymme soveltamaan tilanteen muuttuessa.
Kun tilanne muuttuu fyysiseksi
Koulujen uhkatilannekoulutuksiin voidaan sisällyttää myös käytännön harjoittelua. Harjoittelemme esimerkiksi turvallista sijoittumista, etäisyyden hallintaa, itsensä suojaamista ja irtautumista erilaisista tarttumisista.
Henkilöstö voi joutua kohtaamaan myös tilanteita, joissa oppilaan liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan.
Näissä harjoitteissa tavoitteena ei ole opettaa opettajista voimankäytön ammattilaisia.
Tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisimman yksinkertaisia ja turvallisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan suojata itseä ja muita, estää lisävahinkoja, pyrkiä rauhoittamaan tilannetta sekä saada tarvittaessa lisäapua paikalle.
Fyysisten taitojen pitäisi aina olla osa suurempaa kokonaisuutta – ei koulutuksen lähtökohta.
Teräase- ja ampuma-aseuhkiin täytyy olla toimintamallit
Teräase- tai ampuma-aseuhka koulussa on täysin erilainen tilanne kuin tavallinen haastava kohtaaminen.
Tällaisessa tilanteessa henkilöstön täytyy pystyä nopeasti arvioimaan, mitä ympärillä tapahtuu ja mikä on kyseisessä tilanteessa turvallisin vaihtoehto.
- Pystymmekö poistumaan turvallisesti?
- Jos emme pysty poistumaan, pystymmekö suojautumaan?
- Miten saamme oppilasryhmän toimimaan nopeasti?
- Miten hälytämme apua?
- Miten toimimme, kun viranomaiset saapuvat paikalle?
Vakavassa uhkatilanteessa aikaa päätöksentekoon voi olla hyvin vähän. Juuri siksi toimintaperiaatteita pitäisi miettiä ja harjoitella ennen kuin niitä koskaan tarvitaan.
Sosiaalinen media on osa tämän päivän turvallisuusympäristöä
Myös uhkailu ja kiusaaminen ovat muuttuneet. Tilanne ei välttämättä ala koulun käytävällä. Se voi alkaa sosiaalisessa mediassa jo tunteja, päiviä tai viikkoja aikaisemmin. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen, uhkailu, maalittaminen tai muut huolestuttavat julkaisut voivat olla osa kokonaisuutta, joka koulun turvallisuustyössä pitää osata tunnistaa. Siksi myös digitaalisen ympäristön tapahtumat pitäisi nähdä osana tilannetietoisuutta ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.
Drooniuhka – uusi asia suomalaisessa varautumisessa
Vielä vähän aikaa sitten drooniuhasta puhuminen suomalaisen koulun turvallisuuskoulutuksessa olisi saattanut kuulostaa kaukaiselta.
Vuonna 2026 tilanne on toinen. Suomessa viranomaiset ovat joutuneet kehittämään ohjeistusta drooniuhkien varalle, ja myös kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille on julkaistu erillistä tukimateriaalia vaaratiedotteisiin ja sisälle suojautumiseen liittyen.
Drooniuhka on suomalaisessa kouluympäristössä uudenlainen uhkakuva, johon emme ole aikaisemmin samalla tavalla joutuneet varautumaan. Valitettavasti muuttunut turvallisuusympäristö tarkoittaa, että myös tällaiset tilanteet on nykyään huomioitava varautumisessa – erityisesti niillä alueilla, joilla riski on sijainnin tai muun toimintaympäristön vuoksi relevantti. Tässäkään tarkoituksena ei ole pelotella. Päinvastoin.
Hyvä varautuminen vähentää epävarmuutta. Henkilöstön ei tarvitse olla droonien asiantuntijoita, mutta heidän pitäisi tietää, miten viranomaisen antamaan vaaratiedotteeseen reagoidaan, miten oppilaat saadaan nopeasti sisälle ja miten rakennuksessa suojaudutaan. Opetushallitus korostaa juuri yksinkertaisia, erilaisiin vaaratilanteisiin soveltuvia toimintamalleja sekä niiden säännöllistä harjoittelua.
Turvallisuusosaaminen lisää myös työhyvinvointia
Turvallisuuskoulutuksella on toinenkin tärkeä vaikutus. Se lisää henkilöstön turvallisuuden tunnetta. Jos työntekijä joutuu kohtaamaan haastavia tilanteita, mutta ei tiedä miten hänen pitäisi toimia, jo pelkkä epävarmuus kuormittaa. Kun henkilöstö ymmärtää uhkatilanteiden syntymistä, tunnistaa vaaran merkkejä ja tietää organisaation yhteiset toimintamallit, epävarmuus vähenee.
- Tieto lisää turvallisuuden tunnetta.
- Harjoittelu lisää toimintavarmuutta.
- Ennakointi antaa meille aikaa tehdä parempia päätöksiä.
Näillä kaikilla on vaikutusta myös työhyvinvointiin.
Safety Group kouluttaa kouluja ympäri Suomen
Safety Group toteuttaa koulujen, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden uhkatilanne- ja turvallisuuskoulutuksia ympäri Suomen. Kouluttajamme ovat erittäin kokeneita ja koulutettuja turvallisuusalan ammattilaisia. Koulutukset rakennetaan käytännönläheisiksi ja ennen kaikkea kyseisen organisaation todelliseen toimintaympäristöön sopiviksi.
Koulujen turvallisuuskoulutuksen sisältöön voidaan sisällyttää esimerkiksi:
- uhka- ja väkivaltatilanteiden tunnistaminen ja ennakointi
- tilannetietoisuus
- haastavan ja aggressiivisen henkilön kohtaaminen
- stressinhallinta ja toimintakyky paineen alla
- turvallinen sijoittuminen ja etäisyyden hallinta
- irtautuminen ja itsepuolustuksen perusteet
- teräaseuhat
- ampuma-aseuhat ja vakavat väkivaltatilanteet
- sosiaalisen median uhkailu ja kiusaaminen
- sisälle suojautuminen ja muut poikkeustilanteet
- drooniuhkiin liittyvä varautuminen
- koulun omien toimintamallien läpikäynti ja käytännön harjoittelu.
Jokainen koulu ja oppilaitos on erilainen. Siksi myös koulutus kannattaa rakentaa kyseisen koulun henkilöstön, toimintaympäristön ja tunnistettujen riskien ympärille. Turvallisuuden kehittäminen ei tarkoita pelon lisäämistä.
Se tarkoittaa tiedon, osaamisen ja toimintakyvyn lisäämistä.
Kun henkilöstö tunnistaa tilanteen aikaisemmin, ymmärtää stressin vaikutuksen omaan toimintaansa ja tietää, mitä tehdä tilanteen muuttuessa, pystymme ennaltaehkäisemään ongelmia ja toimimaan paremmin silloin, kun meitä todella tarvitaan. Turvallisuutta ei rakenneta silloin, kun kriisi alkaa. Se rakennetaan ennen sitä.
Safety Group Finland
Uhkatilanne- ja turvallisuuskoulutukset ympäri Suomen
